Tervetuloa!

0 tuotetta.

Asiakaspalvelu: p. 0456 391 396 | 040 593 3131

Unohda johtajuus, kouluta!

Usein kysyttyjä kysymyksiä

 

Mitkä ovat perusperiaatteenne koiran kouluttamisessa?

 

Perusperiaate omassa koulutuksessa on, että koulutuksen on oltava sekä tehokasta eli tulosta on tultava, tulosten on oltava kestäviä, eläimen hyvinvointi on otettava huomioon eikä kenenkään turvallisuutta saa vaarantaa. Nämä asiat yhdistyvät taitavaan palkkion käyttöön perustuvassa koulutuksessa. Palkkion poistoa suurempaa rankaisua ei tarvita – itse asiassa palkkion poisto (se mitä eläin sillä hetkellä eniten haluaa) on tehokkaampi rankaisu kuin mikään muu. Eikä tämä rankaisu huononna millään tavalla eläimen ja kouluttajan suhdetta, luo eläimelle pelkotiloja eikä näin ollen myöskään vaaranna kenenkään turvallisuutta. Tapa, jolla koulutamme, ei ole omaa keksintöämme, vaan perustuu tieteeseen. Suuria nimiä koulutustieteiden takana ovat Skinner, Ivan Pavlov, Bob Bailey... Teoria on siis ollut todistettuna tieteellisesti jo lähemmäksi sata vuotta. Sen soveltaminen tökkii vaan edelleen, koska ihmiselle tyypillisempää on tehdä "niin kuin aina on tehty" kyseenalaistamatta. Maailma muuttuu hitaasti, mutta se muuttuu. Oppimisteorian hallitsevia kouluttajia on nyt huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

 

Miten palkkion käyttö koiran koulutuksessa toimii?

 

Jotta palkkion käyttö toimisi, on palkkioon kiinnitettävä huomiota. Mitä eläin missäkin tilanteessa eniten haluaa, miten valittu palkkio vaikuttaa käytökseen pitkällä tähtäimellä jne. Tämä ei ole niin yksinkertaista kuin miltä se äkkiseltään kuulostaa. Aiheesta on esim. Canis-lehdessä 4/2011

Palkkion käyttö toimii yksinkertaisesti palkkaamalla koiraa halutusta käytöksestä ja jättämällä ei-toivottu huomioimatta. Koulutustilanne on luotava sellaiseksi, että eläimellä on mahdollisuus onnistua. Pyydettävän asian on oltava alussa yksinkertainen. Vaatimustasoa nostetaan vähitellen. Palkkion on tultava alkuvaiheen koulutuksessa todella usein, jotta eläimen mielenkiinto säilyy.

 

Kuinka koira saadaan oppimaan haluttu asia?

 

Yksinkertaisesti aloittamalla hyvin yksinkertaisesta asiasta ja palkitsemalla sitä tarkasti. Käytöksen aikaansaamisen keinoja on useita. Kaikille yhteistä on se, että kouluttajalla on oltava jotain, mitä eläin oikeasti haluaa.  Nopeiten eläin oppii, kun se itse oivaltaa. Koulutustilanne kannattaa siis järjestää niin, että eläimellä on mahdollisuus itse hoksata asia. Houkuttelu ei ole kovin tehokasta, koska eläimen huomio keskittyy houkuttimena käytettyyn asiaan, esim. makupalaan. Voisi sanoa, että eläimen aivot eivät silloin ole käytössä. Hyvin pienillä yksinkertaisilla asioilla opetamme heti ensimmäisellä koulutuskerralla, että koiran kannattaa olla tavoittelematta namia kädestä ja sen sijaan keskittymällä haluttuun asiaan, kuten omistajan lähellä pysyttelyyn, saa ansaitun palkkion. Tähän perustuu kaikki, mitä koiralle myöhemmin opetetaan.

 

Mitkä ovat tyypillisiä syitä koiran epätoivottuun käytökseen? Mitkä ovat tyypillisiä ihmisten tekemiä virheitä?

 

Tyypillisiä syitä koiran epätoivottuun käytökseen on se, ettei eläimen tarpeita huomioida, koira on kipeä tai sen koulutus on pohjautunut rankaisuihin.

 

Nykyajan koirat viettävät suurimman osan vuorokaudesta sisällä tekemättä mitään. Koiran pitää saada liikkua, sen pitää saada käyttää aivojaan, haistella, kaivaa ja tehdä koiramaisia juttuja. Tämä usein unohdetaan, koiraa pidetään sohvan koristeena. Koira jaksaa touhuta aamusta iltaan, mutta koska koirat ovat sopeutumisen mestareita, ne oppivat pian olemaan paikallaan 23 tuntia vuorokaudesta. Tällainen koira ei kuitenkaan voi hyvin. Meidän koti on usein koiralle vankila.

 

Toinen tärkeä käytösongelmia aiheuttava tekijä on koiran kipu. Koira on käytettävä vähintään pari kertaa vuodessa osteopaatilla, hierojalla tai fysioterapeutilla, jotka ovat parhaita tunnistamaan koiran kivun. Kipu kuin kipu näkyy lihaksistossa: koira jännittää lihaksiaan, jos sitä sattuu jonnekin. Koiran kivun näkee koiran liikkeissä tai käytöksessä vain, jos ei näe koiraa vähään aikaan ja muutokset tapahtuvat tällä välin. Ihmisen silmä tottuu vähittäin tapahtuviin muutoksiin. Säännöllinen lihashuolto auttaa havaitsemaan ongelmat liikkeissä ja jumiutuneet kohdat, joista voikin sitten päätellä, missä vika on. Eläinlääkäri auttaakin sitten vian tarkemman syyn etsimisessä.

 

Kolmas tekijä on rankaisupohjainen koulutus. Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu uhka. Lisätty rankaisu toimii vain, jos koira kokee sen jollain tavalla pelottavaksi tai epämiellyttäväksi, eli rankaisun pelko on uhka. Mitä enemmän koiran elämässä on uhkia, sitä epävarmempi siitä tulee, sitä korkeampi sen stressitaso on. Korkea stressitaso taas alentaa ärsykekynnystä: sitä vähemmän tarvitaan, että koira reagoi esim. puremalla. Tiedät varmasti itsestäkin, jos työasiat painavat päälle, kotona tulee helpommin tiuskittua.

 

Mikä merkitys johtajuudella on koiran kouluttamisessa? Entä laumahierarkian merkitys?

 

Johtajuudella ei ole minkäänlaista merkitystä. Se, joka hallitsee vahvisteet, hallitsee koiran. Susitutkija Davic Mech, joka aikanaan toi johtajuusajattelun koiramaailmaan, on tehnyt viimeiset 20 vuotta töitä myytin kumoamiseksi. Koira ei voi muodostaa laumaa kuin ainoastaan toisten koirien kanssa, eikä koirat ole kovin hyvin laumaantuvia (vrt. esim. hevonen). Maissa, jossa koirat elelevät vapaana, ei ole koiralaumoja. Koirat jolkottelevat omia teitään.

 

 

Mitä seurauksia on fyysisten rankaisujen käytöstä koulutuksessa? Mitä mieltä olet esimerkiksi kolinapurkin käytöstä?

 

Tässä on hieman faktaa rankaisuista:

 

1) Rankaisu ei kerro koiralle mitä sen tulisi tehdä.

2) Rankaisu vähentää toimintaa yleisesti. Koira oppii välttämään tekemistä, siitä ei tule aktiivista toimijaa.

3) Rankaisu synnyttää aggressioita ja pelkoja. Uhat koiran maailmassa lisääntyy. Pelko yleistyy helposti koskemaan kaikkea, mitä rankaisutilanteessa on läsnä.

4) Koiran stressitaso nousee, jonka myötä koiran mahdollisuus oppia pienenee. Stressitason nousu saattaa tuoda myös fyysisiä oireita: allergioita, levottomuutta, häiriökäytöstä, aggressiota.

5) Rankaisun lopettaminen vahvistaa koiran sen hetkistä käytöstä. Rankaisun lopettamisen ajoitus on siis valittava tarkkaan.

6) Rankaisun oikea ajoitus on vaikeaa: ajoitus on aina myöhässä, koska rankaisija reagoi siihen, mitä koira jo tekee, jolloin rankaisu kohdistuu suurella todennäköisyydellä väärään käytökseen.

7) Rankaisun voimakkuuden säätö vaikeaa: oikea voimakkuus riippuu koiran sisäisestä tilasta, jota kouluttajan on täysin mahdoton arvioida.

 

Kolinapurkkia käytettäessä lisätään koiran maailmaan uhka. Tämä uhka on läsnä aina, kun kolinapurkin käyttöön liittyvät tekijät ovat läsnä, vaikka tölkistä olisi päästy jo eroonkin. Kun uhka lakkaa olemasta läsnä oikeasti tai ajatuksen tasolla, myös ei-toivottu käytös palaa. Jos koiraa tölkitetään aina kun se haukkuu toiselle koiralle, koira oppii yhdistämään toisen koiran tölkitykseen. Pelko ja epävarmuus lisääntyvät, vaikka koiran ei-toivottu käytös hetkeksi poistuisikin. Koirasta tulee painekattila, joka posahtaa todennäköisesti täysin jonain päivänä. Nämä tapaukset sitten ovat niitä, jotka ovat iltapäivälehtien lööpeissä, kun ihmetellään täysin syyttä hyökkäävää koiraa…

 

Jos koira pelkää tai on epävarma toisia koiria kohtaan ja rähisee sen tähden (en tiedä muuta syytä rähistä toisille koirille, rähinä on aina karkottava signaali), sen pelko ei siitä helpota, jos sitä heitetään tölkillä. Rähinä voi kyllä loppua, mutta käytöksen syytä se ei poista. Asia korjaantuu vain ja ainoastaan sillä, että pelolle tai epävarmuudelle tehdään jotain. Alatko sinä pelätä vähemmän hammaslääkäriä, jos joku siellä tökkii nuppineuloilla sinua?

 

Miten koulutuksen tavoite (minkälainen koirasta halutaan) vaikuttaa siihen, minkälaista koulutustapaa käytetään?

 

Koulutettavaan käytökseen ja siihen miltä se näyttää voidaan vaikuttaa käytöksen aikaansaamisen keinoin ja käytetyn palkkion/rankaisun keinoin. Eli mitä tapahtuu ennen käytöstä, mikä laukaisee käytöksen ja mitä tapahtuu käytöksen jälkeen, mitä käytöksestä seuraa, vaikuttavat molemmat siihen, miltä käytös ”siinä keskellä” näyttää.

 

Usein eläintä, joka on täysin rauhallinen/passiivinen kaikkialla, pidetään hienona koulutuksen saavutuksena. Tällainen eläin voi kuitenkin olla opitun avuttomuuden tilassa, joka on erittäin huolestuttava stressitila. Myös ihminen voi vaipua opittuun avuttomuuteen: syvä apatia, kun omaan tilanteeseen ei pysty itse vaikuttamaan millään tavalla. On tärkeää osata erottaa eläimestä se, onko se seesteisen rauhallinen vai kenties apaattinen. Tämä on yleisempää, kuin haluaisin myöntää edes itselleni.

 

Miten vastaisit väitteisiin, että palkkioilla ei saada koiraa tottelemaan kaikissa tilanteissa?

Esimerkiksi riistaeläimen perästä koiran takaisin kutsuminen.

 

Ammattikouluttajat käyttävät positiiviseen vahvistamiseen perustuvaa kouluttamista nimenomaan sen tehokkuuden takia. Se on ainoa tapa saada aikaan luotettavia käytöksiä.  Esim. legendaarinen eläintenkouluttajaan Bob Bailey on kouluttanut 140 eri eläinlajia yli puolen vuosisadan aikana mitä erinäisimpiin tehtäviin mainoksiin, elokuviin, armeijalle, USA:n valtiolle jne. ABE:ssä (Animal Behavior Enterprises), jossa he käyttivät positiivista vahvistamista siksi, että se oli tehokkain tapa toimia,  ei siksi että se oli eettistä. Eettisyys tuli kaupan päälle.

 

Luotettavaan käytökseen tarvitaan runsas määrä onnistuneita toistoja. Sanotaan, että jos koira pystyy tekemään 20 toistoa 20 häiriön alla 20 eri paikassa, se osaa. Liian usein kuvitellaan, että kotona opetettu ja osattu asia toimii automaattisesti kaikkialla muuallakin. Eihän se näin ole edes ihmisten kanssa, saati sitten eläinten. Kuinka moni pystyy tekemään huippusuorituksia vaikka matematiikan saralta keskellä rautatieaseman hulinaa? Eläin valitsee joka tilanteessa mikä on sille kannattavinta, miten helpoimmalla saa jotain mitä haluaa. Ihminen pystyy ajatuksissaan motivoimaan itseään, eläimelle on tehtävä meidän toivomat asiat kannattaviksi. Motivoimaan sitä jollakin, jota se sillä hetkellä haluaa.

 

Metsästyskäyttäytyminen on automaattinen liikesarja, joka on eri roduilla ja jopa saman rodun eri yksilöillä erilainen. Luonnonvaraisilla eläimillä kuten sudella ja vaikkapa ihan kotikissalla tämä liikesarja on sellainen, ettei eläin pysty sitä juurikaan keskeyttämän, kun se on alkanut. Joillakin roduilla, tyypilliset ehkä terrieri ja vinttikoira sekä osa metsästyskoiraroduista, tämä ketju on hyvin lähellä alkuperäistä. Tällaisen sisäsyntyisen käyttäytymisen korvaaminen jollain muulla käytöksellä vaatii huomattavasti paljon enemmän työtä kuin jollain toisella rodulla. Koirilla tämä liikesarjan vaiheita on rodusta riippuen kadonnut kokonaan tai korostunut muiden kustannuksella, esimerkiksi noutajilla suuhun ottaminen on jalostuksen myötä erittäin vahva, kun taas niiltä puuttuu tapporavistus kokonaan. Näin ollen joillekin roduille tai yksilöille on helppo kouluttaa luoksetulo vaikkapa pupun perästä, toisille taas huomattavasti työläämpää. Mahdollista se teoriassa on kuitenkin kaikille, mutta se, kenellä on taidolliset ja ajalliset resurssit siihen, onkin sitten toinen juttu. En kuitenkaan menisi sanomaan, että se on mahdotonta, mutta ehkä se ei ole mahdollista kaikille tavallisille koiranomistajalle. Hommaan täytyy sitten ihan satsata tosissaan, ja siihen vaikuttaa niin moni asia. Olen kuitenkin nähnyt omien asiakkaiden – niiden tavallisten koiranomistajien – tekevän tämän erinäisille koirille.

 

Palkkioon perustuva koulutus ei tarkoita sallivaa, eikä se tarkoita, ettei rangaistusta olisi. Palkkio ja rangaistus on palkkion antaminen ja palkkion tai sen mahdollisuuden poistaminen. Oikein käytettynä tämä ”rankaisu” on huomattavasti tehokkaampaa kuin fyysinen rankaisu, pelataanhan siinä asialla, jota koira sillä hetkellä eniten haluaa. Muu on koiralle sivuseikka, välttämätön paha.

 

Fyysiset rankaisut vaikuttavat kuitenkin niin paljon eläimen ja ihmisen suhteeseen, eläimen elämänlaatuun ja sitä paitsi ne ovat laissa kiellettyjä. Tarpeellista fyysistä rankaisua kun ei olekaan, kun opettelee kouluttamaan. Rankaiseminen purkaa ihmisen turhautumia ja se taas vahvistaa rankaisemista. Ihmiselläkin kun käytöksen vahvistuvat tai heikkenevät sen myötä, mikä tapahtuu ja mikä saa vahvisteen jostain….

 

Tärkeää vahvisteita miettiessä on ymmärtää se, miten paljon koiran elämässä on kouluttajan hyödynnettävissä olevia vahvisteita. Perinteisten ruuan ja leikin lisäksi vahvisteina kannattaa käyttää tilanteesta riippuen kaikkea, mitä koira haluaa: ruokakippo, ulos pääseminen, rapsutukset, hihnasta irti pääseminen, autosta ulos pääseminen… Itselle voi tehdä vaikka listan tarkkailemalla ja listaamalla asiat, mitä koira päivän aikana selvästi haluaa.

 

====

 

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:

 

  • - Ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
  • -  Lääketieteellisen ongelman hoitaminen
  • - Ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
  • - Ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaista
  • - Treenauskäyttäytymisen tai muiden treenausmuuttujien muuntelu
  • - Rangaistuksen käyttöönotto viimeisenä keinona

 

Mary R. Burch, Ph.D. - Jon S. Bailey, Ph.D.