Tervetuloa!

0 tuotetta.

Asiakaspalvelu: p. 0456 391 396 | 040 593 3131

Katariina Mäki: Koiran sterilisaatio - hyödyksi vai haitaksi?

Koiran sterilisaatio tehdään tavallisimmin poistamalla urokselta kivekset ja nartulta kohtu sekä
munasarjat, jolloin keho ei enää tuota sukuhormoneja. Tutkimukset raportoivat sterilisaatiolle sekä
terveyttä edistäviä vaikutuksia että terveysriskejä. Sukelletaanpa hetkeksi tutkimusten pariin.
 
Sterilisaatiosta voi koitua selkeää hyötyä..
 
Yleisin testosteronierityksestä johtuva vaiva on suurentunut eturauhanen, jota esiintyy noin 80 %:lla
kastroimattomia uroksia. Suurin osa tapauksista on harmittomia ja oireettomia. Kastroiminen estää
liikakasvun ja saa jo kasvaneen eturauhasen pienenemään.
 
Kastrointi poistaa myös kivessyövän riskin. Kiveskasvaimet ovat melko yleisiä vanhemmilla,
kastroimattomilla uroksilla, mutta suurin osa niistä on hyvälaatuisia. Kivessyöpään kuolee
harvempi kuin yksi sadasta kastroimattomasta uroksesta. Tois- tai molemminpuolinen
piilokiveksisyys kuitenkin nosti erään tutkimuksen mukaan kasvainriskiä yli 13-kertaiseksi. Syövän
toteaminenkin on hankalampaa, jos kives on vatsaontelossa. Jos kivekset poistetaan, niihin ei voi
enää kehittyä kivessyöpää.
 
Narttujen sterilisaation yleisin terveyshyöty on kohtutulehdusriskin poistuminen. Ruotsissa lähes 23
% steriloimattomista nartuista sairastui jossain elämänsä vaiheessa kohtutulehdukseen. Korkean
riskin rotuja olivat berninpaimenkoira, pitkäkarvainen collie, rottweiler, cavalier
kingcharlesinspanieli ja kultainennoutaja. Hyvien hoitotulosten vuoksi vain neljä sadasta
tapauksesta johti kuolemaan. Kaikista steriloimattomista nartuista yksi sadasta kuolee
kohtutulehduksen seurauksena.
 
Pahalaatuisten nisäkasvainten riski pienenee suuresti, jos nartun munasarjat poistetaan ennen 2,5-
vuoden ikää. Nisäkasvaimet ovat narttujen yleisimpiä kasvaimia, joita todettiin 40 %:lla 6-12 -
vuotiaita bokserinarttuja (suurin osa steriloimattomia). Nisäkasvaimia esiintyi erityisesti myös
cockerspanieleilla, englanninspringerspanieleilla ja mäyräkoirilla. Niistä 50-60 % on pahanlaatuisia.
Sterilisaatio poistaa jo ennestään hyvin pienen (max. 0,5 %) riskin kohtu-, kohdunkaula- ja
munasarjasyöpiin sekä pienentää riskiä perianaalifisteliin eli anaalifurunkuloosiin; nartuilla riski on
tosin jo valmiiksi puolet pienempi kuin uroksilla. Perianaalifistelin riskirotuja ovat
saksanpaimenkoira ja irlanninsetteri.
 
Sterilisaatio estää myös nartun valeraskaudet ja saattaa poistaa uroksen harrastaman ei-toivotun
merkkailun ja astumisen.
 
..mutta siitä voi olla myös haittaa
 
Itse leikkaukseen ja anestesiaan liittyy aina esimerkiksi verenvuodon tai tulehduksen riski. Erilaisia
komplikaatioita on tutkimuksesta riippuen raportoitu 18-23 %:ssa sterilisaatioita; vakavia riskejä,
joista suurin osa nartuilla, 1-4 %, ja kuolemaan johtavia 0,1 %.
 
Lisäksi tutkimuksissa on raportoitu seuraavia haittavaikutuksia:
 
* Jos uros tai narttu steriloitiin ennen yhden vuoden ikää, luusyövän (osteosarkooma) riski
kaksinkertaistui. Rottweilereilla riski kasvoi tällöin uroksilla jopa 3,8- ja -nartuilla 3,1-kertaiseksi,
ja luusyöpään sairastui tällaisista nartuista joka neljäs ja uroksista hieman useampi. Luusyöpä on
erityisesti keskikokoisten ja suurten koirien ongelma, ja sillä on huono ennuste.
 
* Yksi neljästä kultaisestanoutajasta, yksi kolmesta akitasta ja yksi kolmestatoista tanskandogista
sairastuu elämänsä aikana kilpirauhasen vajaatoimintaan. Sterilisaatio kolminkertaisti kilpirauhasen
vajaatoiminnan riskin.
 
* Sterilisaatio aiheutti virtsankarkailua 4-20 %:lle steriloituja narttuja (muilla osuus oli 0,3 %).
Ongelmaa voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa lääkityksellä.
 
* Sterilisaatio nosti narttujen virtsarakontulehdusten riskiä kolmin- tai nelinkertaiseksi ja lisäsi
myös emätintulehduksen riskiä. Varsinkin ennen puberteettia steriloiduilla nartuilla riski
ulkosynnyttimien epänormaaliin kehittymiseen kasvoi.
 
* Sterilisaatio kaksinkertaisti pienen riskin sairastua virtsarakon ja virtsaputken syöpään.
Normaalisti nämä kattavat vain noin prosentin koirien kaikista syövistä. Riskirotuja ovat
airedalenterrieri, beagle ja skotlanninterrieri, kun taas saksanpaimenkoiralla riski on keskimääräistä
alhaisempi.
 
* Kastrointi nelinkertaisti riskin sairastua eturauhassyöpään, tosin riski oli alun perinkin hyvin pieni
eli puolen prosentin luokkaa. Eturauhassyöpä on useimmilla koiraroduilla erittäin harvinainen; vain
bouvierilla on raportoitu kasvaneesta riskistä.
 
* Sterilisaatio johti uroksilla kolminkertaiseen ja nartuilla 1,6-2 -kertaiseen ylipainon riskiin.
Ylipaino taas altistaa muille sairauksille. Steriloiduilla koirilla oli, ehkä juuri ylipainon vuoksi,
kaksinkertainen riski polven ristisiteen repeämiseen. Toisaalta ylipaino voidaan helposti estää
ruokavaliolla.
 
* Sterilisaatio lisäsi riskiä ortopedisiin ongelmiin, esimerkiksi lonkkadysplasiaan ja
patellaluksaatioon. Sukuhormonit vaikuttavat luuston massan ja rakenteen ylläpitoon. Eri luiden
kasvulevyt sulkeutuvat eri aikaan, ja kesken kasvukauden tehty sterilisaatio viivästyttää
sulkeutumista. Luut, joissa kasvu on sterilisaation aikaan vielä kesken, voivat kasvaa suhteettoman
pitkiksi luuston muihin osiin verrattuna, mikä saattaa vaikuttaa luuston ja nivelten kestävyyteen.
 
* Kuten naisilla, myös nartuilla on uroksia suurempi todennäköisyys saavuttaa poikkeuksellisen
pitkä elinikä. Munasarjojen poisto nartun ensimmäisten neljän ikävuoden aikana poisti tämän
elinikäedun.
 
* Sterilisaatio nosti sydämen hemangiosarkooman (verisuonesta lähtenyt pahanlaatuinen
sidekudoskasvain) riskiä uroksilla 1,6-kertaiseksi ja nartuilla yli viisinkertaiseksi. Nartuilla myös
pernan hemangiosarkooman riski kasvoi. Hemangiosarkooma on koirilla yleinen, ja se on myös
kuolinsyynä yleinen esimerkiksi salukilla, ranskan- ja englanninbulldogilla, irlanninvesispanielilla,
sileäkarvaisella- ja kultaisellanoutajalla, bokserilla, afgaaninvinttikoiralla, englanninsetterillä,
skotlanninterrierillä, bostoninterrierillä ja saksanpaimenkoiralla.
 
* Steriloiduilla koirilla oli 27-38% suurentunut riski rokotusreaktioihin. Alttiita olivat erityisesti
kääpiökoirat ja muut pienet koirat sekä bokserit, englanninbulldogit, lhasa apsot, weimarinseisojat, 
eskimokoirat, kultaisetnoutajat, basset houndit, welsh corgit, siperianhuskyt, tanskandoggit,
labradorinnoutajat, dobermannit, pitbullit ja akitat. Sekarotuisilla riski oli pienempi, mikä johtunee
niiden heterogeenisyydestä.
 
* Sekä nartut että urokset olivat steriloituina aggressiivisempia ihmisiä ja muita koiria kohtaan, ja
steriloidut nartut olivat pelokkaampia ja arempia kosketukselle. Steriloiduilla koirilla esiintyi myös
jatkuvaa haukkumista enemmän kuin steriloimattomilla. Toisaalta myös rotu- ja sukupuolieroja on:
esimerkiksi steriloimattomilla dobermanninartuilla esiintyi muista roduista poiketen enemmän
aggressiivisuutta kuin steriloiduilla.
 
* Sterilisaatio edesauttoi ikääntyvän koiran etenevää, kognitiivista heikkenemistä. Tällainen koira
saattaa eksyä tutussa paikassa, sen uni-valve -rytmi muuttuu ja sisäsiisteys unohtuu. Myös
sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa saattaa muuttua. Sukuhormoneilla on hermostoa
suojaavia vaikutuksia - ihmisillä on todettu estrogeenin suojaavan naisia Alzheimerin taudilta.
 
Onko tutkimuksiin uskomista?
 
Lisääntymistieteiden erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Merja Dahlbomin mukaan
hemangiosarkooma, rokotusreaktiot, sydänmuutokset ja patellaluksaatio ovat suomalaisessa
potilasaineistossa sterilisaation riskeinä vieraita. Suomessa koira steriloidaan usein vasta aikuisena,
kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa steriloidaan rutiininomaisesti jo puolivuotiaita koiria. Dahlbom
viittaa opaskoiriin, jotka jatkavat tehokasta työuraansa 10-12 vuotiaiksi, ja ovat aina steriloituja ja
kastroituja.
 
Meillä yleisimmät sterilisaatiosta aiheutuvat ongelmat ovat virtsan pidätyskyvyttömyys,
lihomistaipumus ja erityisesti karvapeitteen huono laatu (joka ei liene varsinainen terveysriski).
Muita haittoja on hyvin vähäisessä määrin. "Rutiininomaisten sterilaatioiden ja kastraatioiden
määrää tulisi silti vähentää, koska tarpeettoman kivun tuottamista tulee eläinsuojelullisista syistä
välttää", Dahlbom linjaa. Hän kertoo, että Norjassa terveiden koirien sterilaatioleikkaukset on
kielletty kokonaan.
 
Leikkausta harkittaessa tulee ottaa huomioon koiran ikä, sukupuoli ja rotu sekä omistajan tai
hoitajan resurssit huolehtia leikkaamattomasta ja toisaalta leikatusta koirasta.
 
Lähteet:
Sanborn 2007. Long-Term Health Risks and Benefits Associated with Spay/Neuter in Dogs.
Kirjallisuuskatsaus.
Serpell 2010. HETI ry:n seminaari koirien käyttäytymisestä 15.5.2010 Helsinki.
Ware ja Hopper 1999. Cardiac tumors in dogs: 1982-1995. J. Vet. Intern. Med. 13(2): 95-103.
Waters ym. 2009. Exploring mechanisms of sex differences in longevity: lifetime ovary exposure
and exceptional longevity in dogs. Aging Cell 8(6):752-755.
 
Teksti löytyy myös täältä >>